Sisäministeriö havittelee uudistusta arpajaislakiin ja kuluttajaviraston toimittamassa lausunnossa ilmenee myös kohta, jossa pyydetään pohtimaan rahamonopolin tarvetta Suomessa. Uudistus arpajaislain suhteen on tulossa, mutta mitä kaikkea se tuo mukanaan ja onko monopoli tulossa todellakin tiensä päätökseen vai nouseeko se entistä vahvempaan asemaan?
On varmasti lähes tulkoon jokaisen suomalaisen kansainvälisen pelifirman asiakkaan tiedossa, että pohjolassa Suomen laki ja nettikasinot eivät todellakaan kulje käsi kädessä. Kaukana siitä. Valtion omistaman maan ainoan peliyhtiön asema on taattu ja vallan himolle ei ole näkymässä loppua. Lainsäädäntö Suomessa on kuitenkin ajoittain ankara uhkapelaamista kohtaan ja tässä tietysti kärsii myös itse monopoli. Suomen arpajaislain mukaan myönteisen pelaamisen markkinointi on kielletty ja tätä valvoo Poliisihallitus rankoin ottein. Sitä tuskin tarvitsee erikseen edes mainita, että kansainvälisten yhtiöiden näkyvyys Suomen katukuvassa on kielletty.
Toki takaportteja suomalaisten luokse ollaan löydetty, kuten tiedämme. Kunhan muistaa jättää kirjaimet F ja I pois ja vaihtaa ne muihin, niin hommahan tuttuun tyyliin pelittää suht vaivattomasti. Toki Suomessa näkyy myös useita tv-kanavia, joissa kansainväliset peliyhtiöt pääsevät näyttämään mainoksiaan ja eihän edes Poliisihallitus pysty valvomaan sitä, millaiselle mainonnalle kuluttaja tahallisesti itseään altistaa.
Eikä ole myöskään salaisuus, että useat suomalaiset urheilijat ja julkisuuden henkilöt levittävät mielellään kansainvälisten peliyhtiöiden sanomaa. Olemme jo useaan otteeseen maininneet näitä nimiä, mutta kertauksen vuoksi käydään läpi muutama iso nimi, jotta viesti menee varmasti pelille, että monopolin asema ei todellisuudessa ole niin yksiselitteinen, vaan padossa on kaikesta huolimatta rakoja.
Monopolin uhriksi on joutunut yksi jos toinenkin urheilija ja valitettavasti äärettömän huono kohtelu monopolia vastustavia urheilijoita kohtaan ei ole loppumassa.
Tietty osa suomen rahapelien käyttäjistä on tehnyt kantansa selväksi yhdessä tiettyjen julkisuuden henkilöiden kanssa, että vastustavat monopolia ja sen asemaa. Politiikassa vastarinta ei todellakaan ole yhtä selkeää saatikka julkista.
Uuden ajan aatto
Sisäministeriö otti tämän vuoden toukokuussa ottaa asiakseen vaatia uudistusta arpajaislakiin. Kuluttaja- ja kilpailuvirasto ryhtyi oikopäätä töihin ja sisäministeriön pyynnöstä toimitti parin sivun lausunnon, josta ilmeni sangen mielenkiintoisia seikkoja tulevaisuutta silmällä pitäen.
Uudistuksen kohteina tulevat olemaan esimerkiksi luvat koskien tavara-arpajaisia, arvauskilpailuja, bingoa ja tavaravoittoautomaatteja. Uusien lakien myötä pyritään keventämään lupia koskien edellä mainittuja seikkoja.
Monopolista kuitenkin tullaan tekemään kokonaisvaltainen selvitys ja ”kriittinen” selvitys KKV:n toimesta. Tosin tämä ei missään nimessä viittaa siihen, että monopoli olisi lähelläkään kaatumassa. Siitä pisteestä ollaan vielä todella kaukana. Mutta eräs tietty monopolin suuri ja pitkän historian omaava tavaramerkki tulee mahdollisesti kokemaan todella suuren kolauksen.
Fyysiset pelikoneet tulevat muuttumaan merkittävästi, sillä uudistuksen myötä pyritään saamaan alulle pelaajan tunnistautuminen. Teoriassa skenaario toimii niin, että automaatteja pääsee pelaamaan vain tunnistuksen jälkeen, sen sijaan, että tuttuun tyyliin sujauttaisi kolikoita sisään. Tunnistautuminen vie selkeästi enemmän aikaa ja näin olleen vallassa olevat tahot pelkäävät, että pelikoneiden käyttö tulee vähentymään radikaalisti uudistuksen myötä.
Muutamat monopolista hyötyvät järjestöt ja toki monopoli itse ovat jo huolissaan tästä uudistuksesta, jonka on tarkoitus astua voimaan 2021-2023 välisenä aikana, sillä he tulevat mitä todennäköisemmin menettämään rahaa ja tukia. Mediassa yksi huolestunut henkilö on Suomen Nuorisoyhteistyö – Allianssi ry:n toiminnanjohtaja Anna Munsterhjelm.
”Lain vaikutuksista ei ole tehty kokonaisarviota, ja esityksessä mitätöidään sen läpimenosta aiheutuvat haittavaikutukset. Esimerkiksi veikkausvoittovarat pienenisivät todennäköisesti mittavasti, kun pelaaminen siirtyisi esimerkiksi verkkoon pois suomalaisilta markkinoilta. Kun rahoitusta leikataan, niin millä sitä sitten enää pyörittää. Suomi on erilainen maa verrattuna moneen muuhun, joissa rahoitus tulee esimerkiksi yksityiseltä puolelta.”
Monopolin luoma kuristusote on selkeästi saavuttanut sellaiset mittasuhteet, että tietyt järjestöt, urheilijat ja taiteen tekijät ovat pakotettu elämään ja hengittämään monopolin happea.
Sisäministeriö haluaa vähentää pelaamisesta koituvia haittoja Suomessa ja erityisesti, kun monopolin suurimmat uhrit tilastollisesti ja taloudellisesti ovat vähätuloisia. Pääkohderyhminä siis toimeentulotuilla elävät, sekä eläkeläiset ja sairaat. Lisäksi nuorten pelaaminen on jo pitkään ollut monopolin näkyvimpiä ongelmia, joita ei olla saatu kunnolla kuriin.
Synkkä sanoma
KKV:n lausunnossa puhutaan avoimesti siitä, että monopolin asemaa tullaan kyseenalaistamaan ja tapetille nostetaan myös sekin ajatus, että tarvitaanko edes rahapelimonopolia. Yksinoikeusjärjestelmä on ollut pitkään Suomessa, mutta KKV tuo esille esimerkkejä Ruotsista ja Tanskassa, jossa yhden sijasta myös muilla rahapeliyhtiöillä on toimilupa.
Sisäministeriö tiedotteessaan kuitenkin valitettavasti täsmentää, että uudistuksen myötä ulkomaalaisten pelifirmojen asemaa Suomessa pyritään heikentämään ja toimintaa ehkäisemään
”Rahapelikysynnän ohjaamiseksi valvottuun kotimaiseen rahapelitarjontaan hankkeessa tehdään esiselvitys teknisistä keinoista ja niiden toteuttamiseen vaadittavista säädösmuutoksista, joilla voidaan tarvittaessa estää muiden kuin Veikkauksen verkkorahapelien pelaaminen Manner-Suomen alueella.”
Ideaali tilanne olisi se, että Suomeen saisi perustaa tänne veroja maksavia suomalaisia peliyhtiöitä, jotka kantaisivat kortensa kekoon ja lisenssien kautta voisivat edesauttaa kaikkea sitä, jota monopoli tällä hetkellä pitää tekohengityksessä pakolla.
Naapurista mallia?
Otetaan hyvänä esimerkkinä lähinaapuri Tanska.
Tanskassa toimii myös valtion omistama ja rahoittama peliyhtiö nimeltään Danske Spil. Tanskan yksinoikeusjärjestelmä takaa sen, että Danek Spil hallitsee markkinoista tietyn osan kokonaan, mutta ei kaikkea. Valtion omistama Danske Spil esimerkiksi omistaa kokonaan loton, koira- ja hevosurheilun. Näihin eivät esimerkiksi pääse nettikasinot käsiksi, mutta Tanskan pelikomission lisenssin saanut nettikasino saa vapaiden markkinoiden avulla toimia Tanskassa.
Tanskalaisen lisenssin voimin toimivat pelifirmat maksavat merkittäviä veroja ja isoja lisenssimaksuja Tanskan valtiolle, joka tietysti merkitsee merkittäviä lisätuloja valtiolle, varsinkin kun lisenssimaksut määräytyvät sen mukaan, että paljon nettikasino tekee voittoa. Hinta ei siis ole kaikille sama, joten epärehellistä keplottelua ei synny, vaan valtiolle maksettavat summat ovat rehellisiä ja jokainen lisenssillä toimiva pelifirma kantaa kirjaimellisesti kortensa kekoon.
Vastarinnaton Arkadianmäki
No mutta, entäs Suomi? Pystymmekö tulevaisuudessa pääsemään samankaltaiseen tilanteeseen, joka kieltämättä paperilla ja Tanskassa todistetusti käytännössä näyttää todella hyvältä?
Tällä hetkellä kyseinen idea on utopistinen, jos ottaa huomioon ministeriön tiedotteen ja sen aikomukset, sekä KKV:n lausunnon sävyn. On selvää, että pieni maininta monopolin olemassaolon loppumisesta ei todellakaan tarkoita sen tapahtumista. Enemmistö suomalaisessa politiikassa on hyvin vahvasti monopolin puolesta. Arkadianmäellä vastarintaa ei ole näkynyt, ei näy, eikä tule näkymään todennäköisesti vielä pitkään aikaan. Suuret puheet korruptiosta ovat päässeet ainakin verkossa valokeilaan, mutta kollektiivi Suomen politiikassa tuskin edes välittää mahdollisesta korruption uhasta, kunhan monopoli säilyy.
Ehkä jokin kaunis päivä, mutta se päivä näyttäisi olevan jossain tuolla seuraavan vuosikymmenen loppupuolella, jos edes sielläkään.
